Suomen Vapaa-ajankalastajien syksyn 2023 järjestö- ja viestintäkoulutukset


 

Syksyn 2023 järjestö- ja viestintäkoulutukset

 

  • Tapahtumaviestinnän koulutus: Tiistai 5.9. kello 17–19.
  • Järjestötoiminnan ja hyvän hallinnon perusteet: Tiistai 19.9. kello 17–19.
  • Sosiaalisen median koulutus osa 1: Tiistai 3.10. kello 17–19.
  • Järjestötoiminnan ja hyvän hallinnon perusteet: Torstai 16.11. kello 17–19.
  • Sosiaalisen median koulutus osa 2: Torstai 30.11. kello 17–19.

Kaikki koulutukset toteutetaan verkkokoulutuksina Google Meet -alustalla.
Koulutukset ovat maksuttomia SVK:n jäsenseurojen jäsenille.
Koulutuskutsut ja ilmoittautumiset osoitteessa: https://www.vapaa-ajankalastaja.fi/koulutus/ Lue lisää liitetiedostosta!

Luvassa normaali hyvä rapukesä

Ravustuskausi käynnistyy heinäkuun 21. päivä kello 12 ja jatkuu lokakuun viimeiseen päivään.
Monelle ravustus ja ravuilla herkuttelu on yksi kesän kohokohtia. Kesän rapusaaliista odotetaan normaalia.

Parhaimmillaan ravustus on hauskaa yhdessä tekemistä kavereiden tai perheen kanssa. Ravustaessa voit nauttia kotimaan luonnosta ja lisäksi herkutella lähijärvien antimilla – mahdollisesti vieläpä syödä samalla haitallista vieraslajia täplärapua vähemmäksi.

Etenkin ilta ja yö ovat parasta ravustusaikaa, mutta saksiniekka kävelee mertaan päivisinkin. Perheen pikkuväelle hämärän ajan ravustus on unohtumaton kokemus.

Ravustaja voi saada saaliiksi sekä kotimaista jokirapua että pohjoisamerikkalaista alkuperää olevaa vieraslaji täplärapua. Alkukauden saaliiseen vaikuttaa veden lämpötila. Mikäli alkukesä on ollut lämmin, ravut ovat ehtineet vaihtaa kuorensa ja ovat hyvin liikkeellä heti kauden alussa. Viileän alkukesän sattuessa rapujen kuorenvaihto voi olla vielä kesken ja ravut eivät ole vielä kunnolla liikkeellä. Täpläravulle asiantuntijat uskaltavat ennustaa Etelä- ja Keski-Suomeen hyvää saalista, kun on ollut useita lämpimiä vuosia ja alamittaista porukkaa on jäänyt runsain mitoin kasvamaan.

Maamme vuotuinen rapusaalis on viime vuosina ollut Luonnonvarakeskuksen mukaan noin 3,5 miljoonaa yksilöä, joista alle 10 % oli jokirapuja. Pääosan rapusaaliista saavat vapaa-ajan kalastajat, kaupallisen ravustuksen osuus ollut noin neljännes. Tuottoisimmat täplärapuvedet sijaitsevat Hämeessä, Pirkanmaalla ja Varsinais-Suomessa. Jokirapusaalis painottuu Itä- ja Keski-Suomeen.

Ravustukseen tarvitaan aina lupa

Ravustukseen tarvitaan aina vesialueen omistajan lupa ja 18–64-vuotiailla tulee lisäksi olla kalastonhoitomaksu maksettuna. Ravustukseen käytettävät merrat tulee merkitä kohoilla, jotka yltävät vähintään viisi senttimetriä veden pinnan yläpuolelle. Lisäksi merroissa tulee olla ravustajan nimi ja yhteystiedot sekä pyydysmerkki, jos vesialueen omistaja niin edellyttää. Laittomasta jokiravun pyynnistä ravustajalle voidaan määrätä maksettavaksi jokiravun suojeluarvo 50 euroa jokaista pyydettyä jokirapua kohden. Lue lisää: www.vapaa-ajankalastaja.fi/ravustus170723/

ERÄ: Saalis- ja syöttikalat lopetettava jatkossa nopeasti ja kivuttomasti

ERÄ

TEKSTI Marko Korhonen | KUVAT Anssi Uitti | 02.03.2023

Saalis- ja syöttikalat lopetettava jatkossa nopeasti ja kivuttomasti
EDUSKUNTA HYVÄKSYI KESKIVIIKKONA ELÄINTEN HYVINVOINTILAIN, JOKA VAIKUTTAA MYÖS KALASTUKSEEN. JATKOSSA SAALIIKSI OTETTAVAT TAI SYÖTTINÄ KÄYTETTÄVÄT KALAT ON LOPETETTAVA MAHDOLLISIMMAN NOPEASTI.
Eläinsuojelulain kokonaisuudistusta on rakennettu maa- ja metsätalousministeriössä kuin kuuluisaa Iisakinkirkkoa. Valmistelut aloitettiin ministeriössä jo vuonna 2010 ja ensimmäisen kerran lakia tarjottiin eduskunnalle syksyllä 2018.

Eduskunnan ja ministerien vaihtumisen jälkeen esitys raukesi, mutta uusi lakiesitys rakennettiin vanhan pohjalta ja nykyinen eduskunta sai sen eteensä viime syyskuussa.

Matkan varrella eläinsuojelulain nimi vaihtui eläinten hyvinvointilaiksi, ja aikataulun mukaan se korvaa vanhan lain- ja asetuksen 1. tammikuuta 2024. Muita lakeja koskevat muutokset tulevat todennäköisesti voimaan täsmälleen samaan aikaan.

Hyvinvointilaissa on pyritty ottamaan huomioon eläinten hyvinvointitieteen viimeaikainen kehitys.

Uusi hyvinvointilaki ei rajoitu vain maataloudesta tuttuihin eläimiin, kuten lehmiin tai sikoihin, vaan lain perusteella muuttuvat muun muassa kalastus- ja metsästyslait sekä rikoslaki.

Saalis- ja syöttikalat lopetettava jatkossa nopeasti ja kivuttomasti