Nuorten vapaa-ajankalastajien määrä kasvanut (Luke)

Luke 20.4.2022

Vapaa-ajankalastus 2020 -tilastojulkistuksen mukaan kalastusharrastus on yleistynyt lasten ja nuorten sekä eläkeläisten keskuudessa. Suhteellisesti eniten kalastajamäärät kasvoivat 18-24-vuotiaiden naisten osalta, joiden määrä kasvoi puolella. Työikäisten miesten osuus vapaa-ajankalastajien määrässä on vastaavasti laskenut.

Vuonna 2020 10-17-vuotiaista nuorista kalassa kävi lähes puolet ikäryhmään kuuluvista ja 18-24-vuotiaista yli kolmasosa. Myös eläkeläiset innostuivat kalastusharrastuksesta, sillä yli 64-vuotiaiden kalastajien määrä kasvoi noin neljänneksellä.

– Vapaa-ajan kalastajien määrä oli 2000-luvun alkupuolella laskussa, mutta vuoden 2012 jälkeen vapaa-ajankalastajien määrä näyttää vakiintuneen noin puoleentoista miljoonaan, kertoo yliaktuaari Pentti Moilanen Luonnonvarakeskuksesta (Luke).

Lue lisää – aiheita mm. Vapaa-ajankalastajien saalis kasvoi | Valtaosa taimen- ja järvilohisaaliista istutettuja | Tietoa tilastosta ja tilastojulkistus. | www.luke.fi/fi/uutiset/nuorten-vapaaajankalastajien-maara-kasvanut

Kalat ja kalatalous | Tilasto

Väitös: fosfori talteen jätevesistä uudella menetelmällä

tammi 24, 2022

Sini Reuna kehitti väitöstutkimuksessaan uuden menetelmän, jolla fosfori saadaan talteen jätevesistä entistä paremmin.

Fosfori on kaikelle elämälle korvaamaton alkuaine, jota käytetään muun muassa lannoitteissa. Sen luonnolliset varannot maaperästä ovat hupenemassa. Siksi talteenotto toissijaisista lähteistä on ensiarvoisen tärkeää, jotta voidaan vastata kasvavaan fosfaattilannoitteiden kulutukseen ja varmistaa ruuan riittävyys myös tuleville sukupolville.

Reunan väitöstutkimuksen tuloksia on hyödynnetty Helsingin seudun ympäristöpalvelujen kehittämässä ja patentoimassa RAVITA™-teknologiassa, joka ottaa talteen jäteveden sisältämää fosforia ja typpeä. RAVITA-prosessissa jäteveden fosfori saostetaan erilliseksi jakeeksi jätevedenpuhdistusprosessin lopussa perinteisesti käytössä olevan rinnakkaissaostuksen sijaan, jossa fosfori saostetaan biologisessa käsittelyssä syntyvän lietteen sekaan. Erillisenä jakeena saostettu fosforisaostuma on fosforipitoisuudeltaan korkeampi kuin perinteinen puhdistamoliete. Tutkimuksessaan Reuna optimoi kyseisen saostuman liuotuksen ja tutki menetelmiä liuoksen jatkojalostukseen.
Lue lisää https://vesitalous.fi/2022/01/vaitos-fosfori-talteen-jatevesista-uudella-menetelmalla/

Vesijärven kuhaistutukset alkoivat (Päijät-Hämeen Vesijärvisäätiö)

13.10.2021

Vesijärveen istutetaan syksyn aikana noin 53 000 pikkukuhaa.

Vesijärvessä on hyvä luontainen kuhakanta. Kuhan kutu ei kuitenkaan tuota läheskään joka vuosi vahvoja ikäluokkia, minkä vuoksi tuki-istutukset aloitettiin vuonna 2020. Enonselällä on myös laajasti käytössä 60 mm solmuvälin verkot kuhanpyynnissä, mikä turvaa kuhille ainakin yhden kutukerran. Hyvinä vuosina Enonselän kuhanpoikastiheys on ollut noin 90 kpl/ha.

Tänä syksynä kesänvanhoja kuhanpoikasia istutetaan noin 53 000 kappaletta. Ensimmäinen erä käsitti noin 5000 poikasta. Kuhanpoikaset painoivat noin kuusi grammaa kappaleelta ja olivat vajaa 10 cm pitkiä. Enonselän lisäksi kuhaa tullaan istuttamaan Kajaanselälle ja Laitialanselälle.

Kuha käyttää ravintonaan pikkukalaa, etenkin kuoretta ja on siis luonnon oma hoitokalastaja. Kuha on järven hoidon kannalta merkittävä apu, sillä kuoreen kalastus on varsin hankalaa. Pienikokoisena kalana se ei juurikaan jää nuottaan tai rysään ja troolia ei Enonselällä käytetä muuten kuin tutkimustarkoituksiin. Lue lisää => https://www.vesijarvi.fi/2021/10/13/vesijarven-kuhaistutukset-alkoivat/