Onginta on kalastusmuodoista monipuolisin

SVK 18.05.2018
Ongintaa voi harrastaa lukemattomin eri tavoin ja onkimalla on mahdollista kalastaa kaikkia kalalajeja. Kelaonginta monipuolistaa harrastusta ja mahdollistaa suurten onkikalojen saamisen.

Neljän metrin onkivapa, vavan kärkeen sidottu siima, siimassa punavalkoinen koho ja kiemurteleva mato siiman päähän sidotussa koukussa. Tämä lienee meistä useimpien mielikuva onginnasta.
Onginta on kuitenkin paljon enemmän kuin edellä kuvattu. Lajiin tarkemmin tutustuessa huomaa, että se on hyvin monimuotoinen kalastusmuoto. Erilaisiin ongintamuotoihin on olemassa lukemaon määrä erilaisia tekniikoita ja niitä varten kehitettyjä välineitä. Ongintaan syvälle sukeltanut harrastaja huomaa pian, että varastoon on lähes huomaamatta kertynyt laaja valikoima erilaisia vapoja, keloja ja muuta ongintavälineistöä.

Yhteistä kaikille ongintamuodoille on syötti. Se voi olla lähes mitä vaan, mikä kelpaa kalalle ravinnoksi. Erilaisten matojen lisäksi syöttinä voi käyttää vaikkapa maissinjyviä, katkarapuja, kärpäsen toukkia, leivänpaloja tai taikinaa. Edellämainitut syötit kelpaavat erinomaisesti useimmille särkikaloille ja osa niistä myös ahvenille. Haukia, isoja ahvenia, kuhia tai mateita onkiessa lajiin vihkiytynyt onkija kiinnittää koukkuun kokonaisen kalan tai kalan palan.

Kun verrataan tyypillisiä suomalaisten käyttämiä onkia keski-eurooppalaisten ja varsinkin brittiläisten onkiin, löytyy suurin ero kelasta, tarkemmin sanottuna sen puuttumisesta useimpien suomalaisten onkivavoista. Kelaonginta on kuitenkin yleistymässä myös meidän kalavesillämme. Kelan ansiosta onkija pystyy halutessaan tavoittelemaan hyvin kaukana rannasta uivia kaloja. Kelan suuri siimamäärä ja hyvin toimiva kalastusjarru puolestaan mahdollistavat myös todella suurten kalojen saamisen haaviin asti.

Uuden kalastuslain myötä kelaonginnan lainsäädännöllinen asema selkiytyi. Kalastuslain 4 § nimittäin määrittelee kelaonginnan viehekalastukseksi. Kelaongintaa saa siis kalastuslain mukaan harrastaa siellä, missä viehekalastus on sallittua, kunhan kalastaja vain on ensin maksanut kalastonhoitomaksun. Alle 18- ja yli 65-vuotiaiden ei tarvitse maksaa kalastonhoitomaksua viehekalastusta varten.

Lisätietoja:
Kalatalousasiantuntija Juha Ojaharju, puh. 045 1133050, juha.ojaharju@vapaa-ajankalastaja.fi

Suomen Vapaa-ajankalastajien Keskusjärjestö (SVK) on maamme suurin vapaa-ajankalastajien järjestö, joka edistää vapaa-ajankalastajien kalastusmahdollisuuksia sekä neuvoo järjestäytyneitä ja järjestäytymättömiä vapaa-ajankalastajia kestävän käytön mukaisessa kalastuksessa. Järjestön 13 vapaa-ajankalastajapiirin 513 seurassa toimii yhteensä noin 40 000 kalastuksen harrastajaa.